Jokainen huomaa varmasti ympäristössään jo muutoksia entiseen. Itse olen esimerkiksi nähnyt peurojen määrän lisääntyneen voimakkaasti lapsuusvuosistani, kun talvet ovat olleet niille leutoja ja armollisia. Kannan kasvu aiheuttaa sato- ja metsävahinkoja sekä vaaraa liikenteelle.

Näkyvät muutokset ovat ehkä vielä melko pieniä, mutta valitettavasti ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kulje lineaarisella käyrällä vaan pahenevat lämpötilan yhä kasvaessa. Lämpötilan kasvu on myös väistämätöntä, sillä vaikka Pariisin ilmastosopimus saavutettaisiin (mitä kovasti toivon), lämpötila kohoaa silti nykyisestä – eikä laske, ennen kuin ylimääräinen hiili saadaan sidottua ilmasta pois.

Tästä syystä on erittäin tärkeää varautua muutoksen vaikutuksiin.

Kirkkonummella on analysoitu, että muutos vaikuttaa rakenteiden kestävyyteen lisääntyvissä sateissa, tulvissa ja myrskyissä. Luonnonlajien selviytymisestä muutoksessa ollaan huolissaan ja tästä syystä esimerkiksi yhtenäisiä luontoalueita ja vieraslajien torjuntaa pidetään tärkeänä. Kuntalaisten haavoittuvuus huolettaa: miten käy maanviljelijän tuloille kuivuudessa, talon omistajalle tulvassa ja miten voitaisiin suojella lapsia ja vanhuksia kuumuusaalloilta?

Varautumistyötä on kunnassamme jo tehty esimerkiksi hulevesisuunnitelmassa ja ilmastokoordinaattorin kokoamassa kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmassa. Siinä kuitenkin todetaan, että lisätyölle on tarvetta ja Kirkkonummelta puuttuu varautumisen strategia. Sellainen olisi tärkeää luoda.

Mielestäni tärkeää on myös huomata, että ilmiössä ei kuitenkaan ole kyse vain ilmastollisten muutosten ennakoinnista vaan sosiaalisesti merkittävästä paradigman muutoksesta. Luimme juuri Kirkkonummen ilmastolukupiirissä teoksen, jonka nimi on osuvasti Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into 2018). Kirjassa Aleksanteri-instituutin tutkija Emma Hakala huomauttaa, että Suomessa sopeutuminen ymmärretään liiaksi vain teknisinä ratkaisuina, eikä yhteiskunnallista muutosta oteta tarpeeksi huomioon: sen lisäksi, että muutos vaikuttaa sääilmiöihin, se muuttaa myös ihmisten välisiä suhteita, arkitodellisuutta ja kulttuuria.

Ilmasto todella muuttaa kaiken. Se muuttaa arvostuksia, yhteiskunnallisia tavoitteenasetteluja ja kansainvälistä ja kansallista ympäristöä, ammatteja, koulutusaloja ja lasten kasvatusta. Ennen kaikkea ilmastonmuutos yhdessä luonnonvarojen ylikulutuksen ja biodiversiteetin hupenemisen myötä vaikuttaa väistämättä myös talousjärjestelmän toimintalogiikkaan, sillä nykyisenkaltainen kasvun tavoittelu on kiinteässä yhteydessä ympäristöongelmien eskaloitumiseen.

Ilmastonmuutokseen varautuminen ja varautumisesta puhuminen onkin tärkeää myös siksi, että se tekee ilmiön kokonaisuudessaan todeksi. Sen lisäksi että torjumme muutosta parhaamme mukaan, meidän on sopeuduttava siihen uudenlaiseen ajatteluun ja elämään, jota se vaatii meiltä nyt.

Kuntapäättäjien on otettava vastuu siitä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan ja tarvittavat muutokset saadaan paikallisesti toteutettua.

Ronja Karkinen
vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja ilmastoaktiivi
www.ronjakarkinen.net
www.facebook.com/ronjakarkinen