Viime aikoina olemme saaneet kuulla monia rohkaisevia uutisia virtavesien kunnostushankkeista. Viimeisimpänä uutisoitiin suunnitelma Överbyn säännöstelypadon ohi rakennettavasta kalatiestä, joka avaa Kvarnbyån (Estbyån) erittäin uhanalaiselle meritaimenelle uusia elinalueita padon yläpuolisiin vesistöihin, jopa Humaljärvelle asti. Muita hienoja hankkeita ovat olleet Luomanpuron ja Finnträskinpuron kunnostukset ja Veikkolan vesistöhankkeen puitteissa laadittu kunnostussuunitelma Lamminojalle. Monissa hankkeissa on ollut mukana paikallisia asukkaita, järjestöjä ja yrityksiä – kiinnostus virtavesien luontoon yhdistää.
Kunnostushankkeet eivät kuitenkaan olisi edenneet yhtä joustavasti ilman ruohonjuuritason toimijoiden vaikuttamistyötä, määrätietoista poliittista vaikuttamista ja kunnan teettämiä taustaselvityksiä. Onnistunut luonnonhoito vapaaehtoistoimin edellyttää luonto- ja ympäristötiedon kokoamista ja selvitysten laatimista, vapaaehtoistoimijoiden tukea ja avustuksia. Näitä kaikkia Vihreät ovat olleet tällä kaudella edistämässä. Ratkaiseva sysäys virtavesien kunnostuksille saatiin, kun Vihreät esittivät vuoden 2018 talousarvioon rahoitusta pienvesiselvityksen laatimiseksi vaelluskalojen näkökulmasta. Vuonna 2018 valmistunut selvitys katttaa Estbyånin, Finnträskin laskupuron, Bobäck bäckenin, Kalakoskibäckenin ja Kauhalanjoen valuma-alueet. Pienvesiselvitys on toiminut tausta-aineistona virtavesien kunnostushankkeille ja tarkemmille aluekohtaisille suunnitelmille. On ollut hienoa nähdä selvityksen hyödyt. Suuri kiitos kaikille teille, jotka olette tarttuneet työhön!
Tällä kaudella on edistetty myös kuntien välistä yhteistyötä virtavesien puolesta. Kirkkonummi päätti lähteä mukaan elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki -hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa Siuntionjoen vesistön tilaa. Kirkkonummella sijaitsevien Heparin ja Petäjärven kunnostustyöt on jo aloitettu. Hanke tähtää myös Pikkalanlahden tilan parantamiseen kuormitusta vähentämällä.
Kirkkonummen virtavesien suojelu vahvistui edelleen, kun Kauhalan arvokas metsäalue sai suojelumerkinnän maakuntakaavassa. Tätä tavoitetta Vihreät ovat edistäneet jo pitkään. Kauhalanjoen luonnontilaisen kaltaiset koskiosuudet ja Kauhalan metsäalueen läpi virtaava Kakarlammenpuro ovat virtavesikohteita. Kauhalanjoesta vesi laskee Loojärven ja Mankinjoen kautta Luomanpuroon ja lopulta Espoonlahteen. Vihreät ovat myös aktiivisesti edistäneet Loojärven kunnostussuunnitelmia yhteistyössä Espoon kanssa.
Monet Kirkkonummen joet kulkevat osittain rakennetun ympäristön läpi ja toimivat luonnon monimuotoisuuskohteina ja ekologisina yhteyksinä. Purouomia voidaan ohjata myös rakennetussa ympäristössä siten, että vaelluskalojen nousu ei vaarannu. Hyvä esimerkki onnistuneesta ratkaisusta aivan keskellä kaupunkia on Espoon Monikonpuro. Helsingin Longinoja on osoittanut, että taimenpuro voi olla suosittu luontokohde ja nähtävyys.
Esimerkiksi Länsiväylän (Kantatie 51:n moottoritien) ja Kirkkonummentien eritasoliittymän alapuolella on luonnontilaisen kaltaisena virtaavassa Kvarnbyåssa ja Jolkbynjoessa on todettu meritaimenen lisääntymisalueita. Jolkbynjoki onkin hieno luontokohde aivan Kirkkonummen keskustassa, jonka kunnostuksiin ja tulvien hallintaan on syytä tarttua. Yksittäisiä hankkeita onkin huomattavasti helpompi edistää, kun taustalle on valmiiksi tehty laaja vaikuttamistyö ja kokemuksia kunnostuksista on jo ehtinyt kertyä.
Saara Huhmarniemi
Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj (Vihr.)
Reetta Hyvärinen
Kuntakehitysjaoston pj (Vihr.)